Luonnon vuodenajat vertauskuvana työyhteisön arjessa

On kehollisesti ja mielellisesti osallistava ja aktivoiva toteutustapa kehittymispäivälle.

Miksi korvaan sanan kehittämispäivä sanalla kehittymispäivä?

Mielestäni kehittymispäivä kertoo tai kuvaa paremmin palvelua mikä tai joka on tämän lukemasi palvelun tarkoitus ja sen hyötyä.

Vuosien edetessä työelämässä on paljon kehitetty, uudistettu ja muutettu. Toisinaan on saattanut käydä niin, että perusasiat, juuri ne mitkä ovat perustoimintojen kivijalka, ovat jääneet tai jätetty hämärän varjon alle.

Onko tämän kaltainen eteneminen tai toimintatapa tuottanut sen tuloksen tai tavoitteen mikä sille asetettiin?

Pohdiskelin menneen kevään ja 2019 kesän aikana sanojen merkityksellisyyttä mieleen, ajatteluun ja asenteeseen sekä näiden vaikutusta toimintaan ja sen tulokseen.

Milloin sanat näkyvät toiminnan ja tekemisen tuloksissa joko aktiivisena tai passiivisena?

Pohdinnan myötä muodostui tuote tai palvelu: Luonnon vuodenajat työyhteisön arjessa.

Luonnon vuodenajat vertauskuvana vie meidät työyhteisön perusasioiden ääreen aktiivisesti henkäillen: kehitymme, uudistumme, muutumme jne.

Tarkoituksellisesti tavoite ohjaten unohdamme aiemmat sanat; kehitämme, uudistamme tai muutamme. Siirrymme korvaavien sanojen avulla passiivisesta aikakaudesta aktiiviseen aikakauteen.

Miksi luonnon vuodenaikojen kulkua on luontevaa käyttää vertauskuvana tai peilinä työyhteisön toimintaan, tapahtumiin ja tilanneyhteyksiin?

Luonnon vuodenaikojen liittäminen työyhteisön arkeen voi monipuolistaa erilaisia näkökulmia ja tuoda uskallusta lähestyä asioita uusin miettein ja ajatuksin.

Työskentelyä voidaan rikastuttaa ja samanaikaisesti yksinkertaistaa visuaalisin ja tai nonverbaalisin keinoin ja menetelmin.

Miksi käyttää vertauskuvia?

Asiat mitkä pitävät sisällään ilmiöitä ovat toisinaan niitä jotka tavalla tai toisella laitetaan taka-alalle koska niitä ei pidetä tärkeänä tai niihin liittyy hankalaa tunnetta jolloin niitä tietoisesti tai tiedostamatta vältellään.

Turvallisempaa ja hedelmällisempää on ottaa ne näkösälle tai käsin kosketeltavaksi vertauskuvien kautta, samalla saadaan aikaan luovempia oivalluksia kun ei ole tarve vältellä.

Miksi käyttää luontoa vertauskuvana?

Onhan luonto tavalla tai toisella meitä kaikkia lähellä ja olemme osa luontoa. Luontomaiseman värien ja värisävyjen runsaus antaa loistokkaan lisämahdollisuuden. Tutkitusti väreillä on suuri merkitys meidän luovuuden ja mielen antien vaikuttajana.

Luonnosta etsitään ja tavoitellaan voimaa ja vireyttä sekä uusia ideoita ja luovuutta.

Luontoon mennään usein myös opettelemaan läsnäoloa ja ravistamaan harteilta suorittamisen taakka.

Näitä samoja työkaluja on mahdollista käyttää työelämässä, tavoitteena parempi työelämä.

Mikä on parempi sen määrittää työyhteisö itse?

Työyhteisön arkea voidaan lähestyä vaikkapa käyttäen vertauskuvana eri vuodenaikoja ja vesistöä, tai metsää, tai peltoa tai eläinlajeja.

Miten luonto viedään työyhteisön arkeen?

Työyhteisön toiminnan arkeen vietynä se tarkoittaa esimerkiksi rakenteellisten perusasioiden tutkimista:

Työnjakoa, pelinsääntöjä, johtamista jne.

Tai vuorovaikutusta; yhdessä tekemisen suhteita ja niiden toimivuuksia jne.

Tai kohtaamista; asennetta, arvomaailmaa, käyttäytymismalleja jne. 

Tai ongelmien käsittelyä; etsitäänkö ongelmiin ratkaisuja yhdessä ja kuinka rakentavasti jne.

Tai työstä saatua palautetta; mikä on palautteen tarkoitus, milloin palaute on toimivaa ja milloin ei, miten palautetta käytetään jne.

Tai työyhteisön epävirallisia rooleja tai valtasuhteita; miten ja missä asemattomat päätökset tehdään, milloin epäviralliset roolit tai valtasuhteet ovat hyödyksi tai haitaksi toiminnassa jne.

Luontoa ja sen merkitystä korostetaan esimerkiksi kestävien ilmastotekojen myötä.

Millä teoilla voidaan parantaa työyhteisön toimivuutta sekä lisätä hyvinvointia ja viihtyvyyttä työssä?

Luonnossa tapahtuvat vuodenaikojen mukanaan tuomat monipuoliset olosuhdevaihtelut otetaan vastaan ymmärtäen niiden kuuluvan luonnon omiin ilmiöihin.

Miten suhtaudumme työyhteisössä arjen vaihteluihin esimerkiksi muuttuviin - tai poikkeus tilanteisiin?

Muotoileeko ihminen luontoa vai luonto ihmistä?

Muotoileeko työ tai työyhteisö toimijaa vai toimija työtään tai työyhteisöään?

Miten voidaan käyttää luonnon vuodenaikoja vertauskuvana työelämän syklissä?

Millainen työyhteisön luonnonmaisema on?

Mitä havaintoja teet luonnossa?

Miten tiedostettua tai tiedostamatonta on nonverbaalinen viestintä työyhteisönne vuorovaikutustilanteissa?

Onko nonverbaalinen viestintä linjassaan verbaalisen viestinnän kanssa?

Miten kuuntelet luontoa?

Miten teillä työyhteisössä kuullaan ja tullaan kuulluksi? 

On talvi-, kesäihmisiä ja ihmisiä näiden väliltä.

Kokemukselliset erot työyhteisössä ovat arkea.

Kysymyksiin yhdistetään vuodenaikojen vertauskuvia seuraavanlaisilla esimerkeillä työyhteisön arjessa.

Talvi

Miten luonto selviää kovasta pakkastalvesta?

Miten työyhteisön tilanteet kehittyvät; tietynkaltaiset estetään tai mahdollistetaan?

Kevät

Millä voimalla ja valolla kevät herää?

Millä keinoilla edistetään työyhteisöä toimivammaksi?

Kesä

Miten kesätuulen tuntua voi aistia iholla?

Miten työyhteisö palkitsee itseään onnistumisista?

Syksy

Miksi syksy valmistelee luontoa talven varalle?

Miksi työyhteisössä tulee sanoittaa asioita ja sopia niistä yhdessä sekä arvioida säännöllisesti niiden ajantasaisuutta?

Jokaiselle työyhteisölle räätälöidään teidän tarpeista lähtevä ja omannäköisensä toteutuspa.

Toteutus mahdollisuuksia on monia; kerro tarpeenne ja tavoitteenne, niin kerron toteutusehdotuksen.

Kysy lisää tai pyydä tarjous kehittymispäiväänne.