Yhteisötyönohjaus tai -coaching työvälineenä työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa osa 1

Työnohjaus tai coaching vai molemmat – ohjausmenetelmäparin monipuolisuus ja hyödyllisyys

”Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuva haitta- ja vaaratekijät. Sekä milloin niitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveellisyydelle. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla.”

- Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, 10§

Esimerkiksi:

Työnohjaus on prosessinomaista, vuorovaikutteista ja ratkaisukeskeistä, sen keskiössä on aina perustehtävä. Perustehtävästä esiin tulevat kysymykset, kokemukset, näkökulmat ja tunnetilat. Työnohjaus on työn ja sen olosuhteiden tutkimista, kehittämistä ja arviointia. Työnohjaukselle tyypillistä on reflektointi, mikä pitää sisällään: ihmettelyä, jäsentelyä, ennakointia, kokeilua ja arviointia.

Näitä edellä kuvattuja seikkoja käsitykseni mukaan tarvitaan edistyksellisessä ja tavoitteellisessa työn vaarojen selvittäminen ja arviointi työssä.

Käsitykseni perustuu 12 vuoden työkokemukseen työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin parissa. Tuosta ajasta kaksi ensimmäistä vuotta olin mukana työn vaarojen selvittäminen ja arviointi menetelmän keittämistyössä.

Työnohjausta tai coachingia apuna käyttäen työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin työstämisen rinnalle on mahdollista saada mukaan korjaavia elementtejä esimerkiksi vuorovaikutuksen rakenteisiin ja kehittää ymmärrystä aseman mukaisia rooleja kohtaan.

Ohjauksellisen tekemisen hyötynä on se, että teknisen suorittamisen tilalle astuu avoin vuoropuhelu käsiteltävän aiheen sisältöön.   

Työturvallisuuslain mukaan työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista vastaa työnantaja. Mielestäni asioille ja ihmisille on eduksi tehdä ja toteuttaa yhteisöllisesti yhdessä tehden; työyhteisönä.   

Asiat on mahdollista toteuttaa monin eri tavoin, näin on myös työn vaarojen selvittäminen ja arviointi toteuttavissa monella tavoin.

Yleensä asioiden ja tekemisten jatkumon kannalta oleellista on toteutus tapa sekä tavasta heijastava fiiliksen kokemus. Ne ovat suorassa yhteydessä siihen minkä merkityksen tekeminen saa ja miten vahvana se arjessa näkyy ja monistuu.

Esitänkin pohdittavaksi seuraavia.

Koetaanko työn vaarojen selvittäminen ja arviointi pakkopullana ja välttämättömänä tekemisenä jotta työturvallisuuslain vaatimus tulee noudatetuksi?

Koetaanko työn vaarojen selvittäminen ja arviointi mielekkäänä ja houkuttelevana työyhteisön yhteisenä helmenä. Siihen panostaminen elää arjessa, sekä antaa selkeän ja johdonmukaisen rakenteen työn ja sen olosuhteiden kehittämiseen, unohtamatta merkittävää tukea budjetoinnin suunnitteluun?

Voiko ja miten työnohjaajan rooli edistää työyhteisön työskentelyä työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa?

Ihmettelevät ja valottavat kysymykset niin sanotuista itsestään selvyyksistä ovat usein niitä joilla on jatkumon kannalta merkitystä. Inhimillistä on, että itsestään selvyydet jäävät hämärän peittoon silloin kun ollaan lähellä asioita ja tekemisiä. Työnohjaajalla ulkopuolisena ei ole itsestään selvyyksiä.

Työnohjaaja tekee havaintoja joiden kautta hän käyttää esimerkiksi koetulkintaa minkä myötävaikutuksella työyhteisö saa selvittämistyöhön uutta tulokulmaa mm osallistavalla näkökulman vaihtamisen taidolla.

Jatka pohdintaa..  

Kiitos Sinulle!

Luit loppuun blogista osan 1 . Pysäyttikö sisältö miettimään ja herätti mielenkiintoa?

Onnittelut!

Jätä minulle yhteydenottopyyntö

Etsinnässäni on pilotti työyhteisö, jonka kanssa yhdessä tehden tutkimme työnohjaus - tai coaching – menetelmän käytettävyyttä ja toimivuutta työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa. Yhdessä kanssanne suunnitellaan miten on toimivin tapa edetä. Mietimme kumpi menetelmä palvelee juuri teidän työyhteisöä.

Teen työyhteisöllenne ohitse pääsemättömän tarjouksen josta hyödytte monin tavoin.