Sopu sijaa antaa

Onko ihmisille, asioille ja asian vakavuudelle hyödyksi kun tai jos lähestymme työyhteisösovittelua tai työpaikkasovittelua seuraavalla sanonnalla:

”Sopu sijaa antaa”

Työelämämme on kehittänyt ja kehittynyt monin tavoin mm työyhteisöön sääntöjä tehden. Toisinaan on havaittavissa vielä paljon vanhakantaista uskomusta konflikteihin ja niiden syntyyn. Esimerkiksi onko uskomus vai arki, että huono tai heikko johtaminen tai esimiestyö aiheuttaisi konflikteja? Näin on silloin kun tai jos esimies eli johtaja toimii ainoana työyhteisön jäsenenä. Silloin kun tai jos työyhteisössä on yksi tai enemmän jäseniä esimiehen lisäksi, on jaettu vastuu konfliktien synnyssä koska työyhteisön niin sanottu psykososiaalinen ilmapiiri kuuluu kaikille. Tärkeää on tiedostaa, että esimies mahdollistaa asioita ja jokainen työyhteisön jäsen toteuttaa tai ei toteuta mahdollistettuja asioita.

Keskeisesti edelliseen liittyy aseman mukainen jaettu vastuu ja velvollisuus ilmoittaa, puuttua tai reagoida konflikteihin. Puuttumisen tai reagoinnin vastuussa ja velvollisuudessa voi esiintyä huonoa tai heikkoa johtamista. Tällöinkin on meidän tärkeää tunnistaa ja tiedostaa, että johtaja tarvitsee tukea, neuvoja ja selkeitä vaihtoehtoja konflikteihin puuttumiseen, lähinnä siihen millä keinoilla konflikteihin tulee puuttua. Lisäksi työturvallisuuslain kautta aseman mukainen ilmoitus ja puuttumisen velvollisuus on tärkeää tiedostaa.

Ehdotan lisäksi, että hetken käytämme yhteistä aikaa sanojen käsitteisiin koska asia on kokemukseni mukaan sitä luokkaa mikä vaikuttaa meidän ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työelämässä työajan ja -energian suuntaamisen kannalta oleelliseen eli perustehtävän laadukkaaseen toteuttamiseen.

Sopu - sana on kirjattu Wikisanakirjassa seuraavalla kirjauksella: riidaton tila osapuolten välillä, saavutettu yhteisymmärrys jostain asiasta.

Sopu – sana on kirjattu www suomisanakirjassa seuraavalla kirjauksella: ihmisten, osapuolten välillä vallitseva riidaton tila, hyvät välit, yksimielisyys, sovinto, sopuisuus.

 Sijaa – sana on kirjattu www suomisanakirjassa seuraavalla kirjauksella: mm tila, arvo, asema, merkitys, paikasta jossakin arvo-, paremmuus- tms. järjestyksessä.

Ehdotan, että valitsemme tässä asiayhteydessä sijaa -sanoista ”tila ja merkitys”, sopivatko valitut sanat Sinulle?

Onko sopu -sanan vastakohta sovuton -sana?

Voimmeko lähestyä asiaa, tunnetta tai kokemusta seuraavilla kysymyksellä:

Miten ja mihin keskitymme, käytämme aikamme ja energiamme silloin kun vallitsee sovuton tila?

Onko paikallaan tarkentaa sanaa vallitseva?

Sanalle löytyy kirjaus esimerkiksi www suomisanakirjasta. Vallitseva on mm määräävä tai hallitseva.

Onko mahdollista, että sovuttomassa tilassa aikamme, energiamme ja keskittymisemme suuntautuvat selviytymiseen niin itsemme -, kuin muiden osallisten kanssa ja jopa perustehtävän toteuttamisen kanssa?

Mikä tai mitkä sävyt ohjaavat pohdintoja ja jaettuja mietteitä sovuttomassa tilassa; ratkaisut ja korjaavat vaihtoehdot tai vahvistetaanko sovutonta tilaa enemmän?

Nämä ja näiden esiintyminen ovat meidän ihmisten inhimillisiä ominaisuuksia. Silloin kun asioihin tai tilanteisiin liittyy tunnetta, liittyy niihin myös inhimillisiä ja mahdollisesti itsessä itsellekin vieraita piirteitä.       

Silloin kun on ihmisiä, on myös konflikteja eli ristiriitoja, näkemyseroja, jne.

Edellä mainittujen tarkoitus on antaa meille mahdollisuus oppia, uudistaa ja kehittyä mielipiteissämme sekä nähdä asioita toistenkin silmälasien kautta. Näin ollen on myös huolestuttavaa, ellei näkemyseroja toisinaan ole.

Oleellista on erottaa ja tiedostaa jäävätkö esimerkiksi ristiriidat päälle tai puolittain päälle niin, että ne nousevat esiin säännöllisesti tai tietyissä asiayhteyksissä.

Vai onko meillä käytössä valmius, aika ja paikka kyetä käsittelemään niitä niin, etteivät ne jää hankaloittamaan tai jopa vaarantamaan ihmisten kohtaamista, hyvinvointia ja terveyttä, yhdessä tekemistä tai sujuvaa ja laadukasta perustehtävän toteuttamista.   

Toisinaan työyhteisöiltä ja / tai sovuttoman tilan osallisilta puuttuvat tai osittain puuttuvat valmiudet ja keinot käsitellä sekä työskennellä ratkaisua hakien. Tällöin on luontevaa ja kaikkien edunmukaista kutsua paikalle ulkopuolinen esimerkiksi sovittelija, tässä tapauksessa työyhteisösovittelija.    

Työyhteisösovittelun tarkoitus on etsiä ja löytää ratkaisuja ja vaihtoehtoja sovuttomaan tilaan. Edellisen lisäksi oppia uudenlainen kulttuuri, mikä pitää sisällään valmiuden käsitellä asioita ja kohdata ihmisiä, itsensä mukaan lukien. Katsella niiden monipuolisten silmälasien kautta.

Sovittelu perinteellä esimerkiksi rikossovittelulla on huomattavasti pidempi historia kuin työyhteisösovittelulla. Työyhteisösovittelun hyötyjä ja vaikuttavuutta on tutkittu vähän, johtuen osaltaan sen ”nuoresta iästä”.

Sain mahdollisuuden osallistua ja olla haastateltavien työyhteisösovittelijoiden joukossa Tuulia Marttilan puheviestinnän maisterintutkielma työssä ”Työyhteisösovittelijoiden käsityksiä vuorovaikutusosaamisesta”, julkaistu 2019

Linkki Tuulia Marttilan tutkielmaan:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201907053586

Onko työyhteisösovittelu tai työpaikkasovittelu työelämälle tuttu keino ja menettely ottaa avuksi tai tueksi silloin kun esimerkiksi havaitaan vinoutuneita, epäammatillisia ja epäkunnioittavia kohtaamisia?

Tai tyydytäänkö työpaikoilla painimaan henkistä ja sosiaalista painia sovuttomassa tilassa mikä kenties esiintyy epämääräisenä tyytymättömyytenä, sairauspoissaoloina tai kohtaamisten välttelynä?

Mikäli Sinulla on kysyttävää tai havaitset, että jokin työyhteisössä tai työpaikalla hiertää, asiaa ajaa eteenpäin kun kilautat tai jätät vaikkapa yhteydenottopyynnön.

Kiitos!  

Sopu sijaa antaa!