Hankala voi olla esimerkiksi: sukunimi, paikannimi, henkilö, tekeminen, jne.

Blogi kirjoituksessa heittäydyn mietinnänvirtaan hankalaksi koettu henkilö seurassani.

Ensimmäinen heräävä kysymys on; kuka on hankala henkilö?

Minä, en ainakaan! Tai kenties olen?

Käsityksen hankalasta henkilöstä muodostanee jokainen omasta lähtökuopastaan käsin.

Huomion arvoista on, että saatamme tahattomasti tai tahallisesti välittäjäaineen tavoin siirtää oman käsityksemme kolmannelle osapuolelle jolloin hän mahdollisesti muodostaa sen mukaisesti ennakkokäsityksen.

Mikä on tarkoitukseni kirjoittaessani aiheesta: hankala henkilö?

Onko kirjoituksen tarkoitus haastaa lukijaa muokkaamaan omaa lähtökuoppaansa?

Blogini tarkoitus on lisätä tietoisuutta ja sen kautta antaa lukijalle työkaluja ymmärtää aiheen monipolvisuutta. Näin siksi koska usein lähestymme aihetta ikään kuin ravihevonen kilpaillessa jolloin sen näkökenttää on rajoitettu tai rajattu tietyin perustein.

Onko meidän hyvä tiedostaa, että ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat kaksi erillistä asiaa?

Elämme arkea pääsääntöisesti kohtaamisten kautta. Kohtaamisessa muodostunut kokemus antaa suunnan sille mikä jälkimaku osapuolille jää. Asiakaspalvelu -, työyhteisö - ja kaikissa kohtaamistilanteissa korostuu juuri tämän makujäljen merkitys.

Harmillista tai harmitonta on se, että jälkimaut putkahtelevat pintaan tulevissa vastaavissa – tai samankaltaisissa kohtaamisissa.

Luullakseni meille jokaiselle on elämänpolulla kertynyt monipuolisesti näitä kohtaamisten jälkimakuja.

Asian tekee kiinnostavaksi se, miten makujäljen kokemuksellisuuteen vaikuttavat meidän omat henkilökohtaiset tulokulmamme. Käytän tässä asiayhteydessä tulokulma -ilmaisua mikä pitää sisällään mm arvomme, normimme, asenteemme, uskomuksemme jne.

On hyvä pohtia, ajattelemmeko, että meille muodostuvan kokemuksen jälkimaku on sen toisen osapuolen aikaansaamaa? Kysymykseen kytkeytyy myös se miten hyvin olemme perillä omasta itsestämme ja tulokulmistamme?

Tulemmeko ajatelleeksi kohtaamisissa edellä kysyttyjä? 

 Mitä kohdatessa tapahtuu silloin kun osapuolten tulokulmat eroavat täysin toisistaan?

Kiusallisia tunnelmiahan siitä saattaa seurata. Toisinaan kiusallinen tunnelma johtuu osapuolten ymmärtämättömyydestä tai tietämättömyydestä toisen osapuolen tulokulmasta.

En käytä ilmaisua väärinymmärrys, sillä osapuolten näkökulmasta juuri se oma ymmärrys on oikea, eli kumman osapuolen näkökulmasta on tällöin kyse väärinymmärryksestä?

Toisinaan ymmärryksen väliset erot saattavat johtua sanasisältöjen ja näiden käyttötarkoitusten käsitteellisistä eroavaisuuksista tai sävyllisistä eroista. Erot voivat olla henkilökohtaisia tai jopa paikkakunta - tai toimialakohtaisia jne.

Miten nämä eroavaisuudet mahdollisesti yhdistetään hankalaksi koettuun henkilöön?

 Helppoa on tarkentaa; kertoen ja kuunnellen mitä osapuolet tarkoittivat. “Hei, kerro lisää..

Onko helppoa ja viekö se asiaa eteenpäin?

Osataanko tai Rohjetaanko?

Vai tuleeko tässä kohdin helpommin ajateltua? Onpa hankala henkilö!

Onko toisinaan niin, että leimaamme hankalaksi henkilön, joka tai kuka pitää kiinni omasta tulkinnastaan ja kokee sen ainoaksi oikeaksi?

Tai henkilön joka tai kuka kyseenalaistaa kaikkea mahdollista eli asettaa kapulaita rattaisiin?

Voiko henkilö olla hankala huomaamattaan sitä itse tai tietoisesti hankala?

Voiko henkilö olla hankala silloin kun hän ajattelee, reagoi ja käyttäytyy toisin kuin minä haluan tai odotan häneltä?

Tai silloin kun hänen ajattelu ja näkökulmat poikkeavat omistani?

Kuvatut kysymys-ajatusvirta esimerkit mahdollisesti saavat tai saivat kanssamatkustajissa aikaan monipuolisia tunnelmia.

Hyvä näin sillä tunne saa aikaan liikkeen ja liike on se mikä saa aikaan asioita. Ilman liikettä ei olisi tai tapahtuisi mitään.

Voiko olla niin, että hankalaksi koetun henkilön käytös- ja reagointitavat ovat mahdollisesti hänen selviytymistarinaansa, jossain elämänvaiheessa opittukeino tai vallankäytönväline vai molempia? Liittyykö edellisiin taustalta tulevaa häpeän tunnetta, traumaattista kokemusta jne. tai muunlaista huomionhakuisuutta.  

Koetaanko henkilö hankalaksi silloin kun hän aina myötäilee ja toimii kanssamatkustajien ja ympäristön odotusten ja toiveiden mukaisesti?

Tai silloin kun hän käyttää ympärillä olevia hyväkseen omien etujensa ajamiseen, hänen hallitessa ulkoiset käytöstavat mallikkaasti?

Tai silloin kun hän loukkaantuu ja pahoittaa mielensä lähes kaikista ja kaikkialla?

Tai silloin kun hän niin sanotusti puhuu suunsa puhtaaksi?

Minkälaisilla käytös- ja reagointitavoilla oleva henkilö koetaan hankalaksi?

 Kiinnostavinta ja tärkeintä asiassa on tunnistaa ja tiedostaa itsensä eli itsetuntemus.

Tutkimusmatka itseensä antaa ymmärrystä sille miksi koen jonkun henkilön hankalana tai sille koetaanko minut hankalana ja aionko tehdä asialle jotain.

Tiedostaessani itseni, kykenen ymmärtämään oman sietokykyni ja - hyväksynnän rajan.

Tai ymmärtämään tarpeen tehdä töitä itseni kanssa tietoisesti ja odottaa tuleeko joku minua vastaan?

Onko minulla lupa olla hankala joskus ja sallinko toisen olla hankala joskus?

Mielenkiintoisin ja antoisin joskin myös työläin matka, minkä voi tehdä, suuntautuu aina itseen. Silloinkin, kun rohkenen rohkaistua tutustumaan niihin hankalienpiin ja hurmaavimpiin ominaisuuksiini.